Kirsi Unkila on Etapin tiloissa toimiva lyhytterapeutti. Kirsi on tamperelaistunut turkulainen. Hän on päivätyössä työterveyslaitoksella erityisasiantuntijana. Kirsi tekee tutkimus- ja kehittämistyötä erilaisissa hankkeissa ja projekteissa, joihin liittyvät työkyky sekä työllistyminen ja osatyökykyisyys, myös vaikeasti työllistyvät ihmiset.
“Parasta työssäni on tutkia ja kehittää suomalaista työelämää, että olisi kaikkien hyvä olla. Tarjolla pitäisi olla työtä myös osatyökykyisille. Siinä täytyisi huomioida yksilöllisyys ja räätälöidä työ sopivaksi”, sanoo Kirsi.
Kirsi on ammatiltaan sosiaalityöntekijä ja valmistunut 80-luvulla. Hän on tehnyt pitkään aikuissosiaalityötä sosiaalitoimistossa. Hän on ollut töissä myös lastensuojelussa ja työllisyydenhoidossa. Ammatillisessa kuntoutuksessa Kirsi on työskennellyt pisimpään. Ja hän on tehnyt työtä osatyökykyisten kanssa ja etsinyt reittejä heille työelämään.
“Ammatillisessa kuntouksessa tein jo ratkaisukeskeistä työtä. Siitä onkin ollut luonnollinen siirtymä lähteä opiskelemaan lyhytterapiaa. Tunnustaudunkin elämäntapaopiskelijaksi, jolla on aina jokin opinto kesken. Olen myös uraohjaaja, työnohjaaja, työkykykoordinaattori ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti. Haluan kehittää itseäni työntekemisen ohella”, kertoo Kirsi.
Kirsi lähti opiskelemaan viime syksynä ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Hän opiskelee Tampereen kesäyliopistossa Siria-koulutusyhtymän lyhytterapiakoulutuksessa, ja opinnot kestävät kaksi vuotta. Opintoihin liittyy sata tuntia asiakastyöharjoittelua. Kirsi sopi Etapin kanssa lyhytterapian aloittamisesta, koska hän on aikaisemminkin työelämässä tehnyt yhteistyötä Etapin kanssa. Hän myös pohti, että Etapissa ehkä olisi asiakkaita, joille voisi olla annettavaa.
Etapilla Kirsi on aloittanut lyhytterapian tarjoamisen tammikuussa 2024 Rastin tiloissa. Lyhytterapia töitä hän tekee aina torstaisin ja perjantaisin. Parhaiten ajan lyhytterapiaan saa varattua sähköpostilla.
Asiakas voi varata vain yhden ajan ja päättää sitten haluaako lisää käyntejä. Käytännössä lyhytterapia on tavallisesti 5–20 keskustelukertaa, joskus yksikin keskustelu voi riittää. Lyhytterapia on luottamuksellista, ja keskusteluja ei raportoida mihinkään. Ainoa asia, mitä tiedotetaan Etapille, on asiakasmäärä. Etapilla asiakkaat käsittelevät erilaisia elämänasioita, yhteistä kuitenkin on, että asiakkaat ovat suuntaamassa työelämään.
“Lyhytterapiassa on ominaista keskittyä yksilön vahvuuksiin. Se auttaa tunnistamaan asioita, jotka ovat hyvin. Vaikka olisi paljon haasteita ja ongelmia, lyhytterapia auttaa tunnistamaan asioita, jotka toimivat. Lyhytterapia rakentaa ratkaisuja ja keskittyy toimivien asioiden lisäämiseen elämässä. Vaikka olisi osatyökykyinen, lyhytterapiassa voi löytää vahvuuksia ja osaamisia, mitä ihmisillä aina kuitenkin on”, selvittää Kirsi.
“Itse pyrin suhtautumaan kaikkiin ihmisiin myönteisesti. Olen asiakkaan puolella. Yhdessä pohditaan, mitä asiakas haluaa. Tavoitteen asettaminen on tärkeää. Keskitytään vahvuuksiin ja rakennetaan asiakkaalle pystyvyysuskoa. Pienin askelin lähdetään tavoittelemaan, mitä haluaa, siitä löytyy uskoa omaan tekemiseen. Minulla terapeuttina ei ole valmiita ratkaisuja, vaan asiakkaalla on ne. Ratkaisut vain pitää löytää. Joskus niitä ratkaisuja ei näe omassa tilanteessa. Täytyy herättää ne oivallukset esiin asiakkaista”, pohtii Kirsi.
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia sopii kaikille elämän kriisikohtiin, solmuihin ja haasteisiin, on sitten isoja tai pieniä ongelmia. Se sopii, jos pohdituttaa ammatilliset asiat tai on stressiä, uniongelmia, ahdistusta, masennusoireita tai ihmissuhdeongelmia. Jos taas ihmisellä on selkeä vakavampi mielensairaus, vakava masennus, itsetuhoisuutta tai päihdeongelma, silloin lyhytterapia ei sovi. Yleensä silloin tarvitaan käyntiä psykiatrilla tai psykoterapiaa. Kirsin pidempi työkokemus tuo varmuutta siihen, että hän tunnistaa milloin ihminen tarvitsee enemmän apua.
“Asiakastyö lyhytterapiassa on ihanaa. On aivan huippua tavata ja auttaa ihmisiä, joilla on erilaisia elämäntarinoita. Olen iloinen, että lyhytterapian arvo tunnustetaan nykyään paremmin. Mielenterveyttä pitää voida hoitaa, kun yhteiskunnasta tulee paineita työelämään ihan pienestä asti. Paineita saattaa tulla, kun suoritetaan liikaa”, sanoo Kirsi.
Kirsin mielestä pitäisi rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa työkulttuuria. Työmaailmassa tämän mahdollistaa lyhytterapia, koska sen voi aloittaa jo silloin, kun elämän haasteet eivät ole niin suuria. Ongelmien läpikäyminen kannattaa, ennen kuin ne paisuvat isommiksi. Varhaisemmassa vaiheessa on helpompi työstää niitä ja löytää konkreettisia toimintaohjeita elämään.
“Lyhytterapiassa oivalluttava reflektointi avaa ajattelua ja luo pystyvyyttä. Toiminnalliset tehtävät paperilla auttavat muutoksen konkretisoinnissa ja auttavat konkreettisesti näkemään omia vahvuuksia ja tekemään toimintasuunnitelmaa, mitä soveltaa käytäntöön. Lyhytterapiaprosessin loppupuolella tehdään yhdessä asiakkaan kanssa toimintasuunnitelma tulevaisuuteen. Toimintasuunnitelmalla saadaan kantavuutta ja ohjenuorat tulevaisuuteen”, sanoo Kirsi.
“Lyhytterapia on tutkitusti vaikuttavaa. Lyhytterapiassa keskitytään vahvuuksiin ja korostetaan niitä. Lyhytterapia myös lisää toiveikkuutta ja auttaa suuntaamaan katseen tulevaisuuteen. Nämä ovat kolme faktaa työstäni”, kiteyttää Kirsi.
Kirsi Unkilan sähköpostiosoite
